Syksyn kasvivärjäyskurssille kokoonnuimme maanantai-iltana perehtymään värjäyskasveihin ja esipuretimme vyyhdit krapin kylmävärjäykseen. Nyt olin varannut krappia lähes samanverran kuin meillä oli lankojakin, joten saimme varsin herkullisia punaisia värejä. Tarja R:llä oli Impivaaran sukkalankaa, jossa villaa oli vain 40 %, mutta yllättävästi siihenkin saatiin väriä. Langoissa lepänkuorta ja lehtiä (+rautas.), tarhakäenkaalta ja krapin kuuma- ja kylmä värjäys.
Kaija ehti jo lauantaina viedä osan langoista kotia, mutta tässä sunnuntain värjäyksiä. Lankana on Kaijan itsensä kehräämää Suolahtelaisten lampaiden villaa. Vasemmalta krapin kuuma värjäys, auringonkukan ruskeat siemenkodat ja tarhakäenkaali.
Sirpa värjäsi 7-veljestä ja tekstiiliteollisuuden huopalankaa, koska huopalangasta suunnitelmissa on keväällä shaalin kutominen. Huopalangan sävyt jäävät vaaleiksi ja hempeiksi, mutta yhdessä niistä saa kauniin sävyisen huovan vaaleaan loimeen. Ruskeat sävyt on männyn kuorella, punaiset krapilla, vihertävät harmaaseen lankaan korallikannukan oksilla ja kellertävä voitatilla.
Tässä vielä Sirpan lankoja, 2 lankaa samoja kuin aikaisemminkin! Kolmas vasemmalta keltaisilla kukilla ja kortteella, beige taitaa olla auringonkukan siemenkodeilla, mitä keräsin omalta pihalta, koska Liisa oli saanut niistä Nalle-lankaan kaunista suklaanruskeaa! Meillä saatiin lähinnä Woolista ja 7-veljeksestä asvaltinharmaata ja karstalankatyyppisiin lankoihin tuota beigeä. Vaalean vihreä on sananjaloista ja siniharmaa tarhakäenkaalesta, lankana huopalanka.
Tässä on Kaisun, Tarja K:n ja Eijan sävyjä verihelttaseitikeiden lakeista ja jaloista erilaisiin villalankoihin! Tuo herkullinen vaaleanpunainen on lakkien jälkiväri valkoiseen Maija-lankaan. Tuoreita seitikkejä oli Tarjalla yli 3 kg! Nuo oikean puoleiset langat on Eijan autotallista löytyneeseen lähes mädänntyneeseen verihelttaseitikkileimeen tehty värjäys. Haju oli melkoinen, lähinnä sitä voisi verrata mätään kalaan, yäk! Onneksi ulkona oli lämmintä ja pystyimme keittelemään kaikkein pahanhajuisimmat ainekset kotitalousneuvonnan porstuassa. Eija sai kauniita lankoja harmaaseen ja valkoiseen karstalankaan, mutta tuoreista sienistä tulee kyllä miellyttävämpi haju ja väri on lähes samanlainen. Eli värin takia ei ainakaan kannata sietää sellaista löyhkää ;)
Tässä on Eijan lupiinivärjäys pelkällä alunalla harmaaseen ja valkoiseen lankaan, päälimmäisenä porkkanan naatit ja reunassa beigempi mitä en muista...kauniita keltaisia lankoja, mitä värjäämme jatkokurssilla vielä indigolla!
Tarja ja Heidi innostuivat värjäämään yhdessä samettijalalla ja tekemään kokeiluita eri puretteillä. Tytöt yhdistivät keräämänsä sienet joten samettijalkojakin oli lähes 2 kg! Samettijalka värjäykset vasemmalla ja yksi Heidin koirankarvalanka vielä oikeassa reunassa. Keskimmäiset langat ovat Tarjan punavyöseitikkivärjäyksiä eri langoille, niitäkin oli useampi kilo ja vaikka kirjassa luvattiin vaaleanpunaista lankaa niin ensimmäinen värjäys tuotti kasan ihania maitokahvin värisiä lankoja ja vasta toinen värjäys toi nuo vaalemmat ja hieman punaiseen vivahtavat beiget langat.
Kaisu oli kerännyt värjäykseen lankakorin pohjat ja teki erilaisia coktaileja pihan löydöksistä: vuohenputkea, mäkimeiramia, lupiinia, punaiset krappia ja krapin jälkiväri sipulinkuorien kanssa... Herkullinen kasa tässäkin lankoja =)
Riston pyörää lainattiin kuvausrekvisiitaksi ja tässä on Riston värjäyskasa: krappi punaisena, vihertävä lepän oksista ja lehdistä, kellertävät syksyn ruskalehdistä , keskellä asvaltinharmaa auringonkukan siemenkodista ja pieni vihertävä näytelanka päälimmäisenä korallikannukan oksia ja vähän lehtiä. Käytimme tuoreita korallikannukan oksia ja lehdistä osa oli riivitty pois. Oksat laitoin oksasilppurin läpi ja kietimme 3 tuntia. Väristä tuli ihan alunalla ja viinikivellä varsin kaunista oliivinvihreää varsinkin Wooliin ja 7-veljekseen! Mielenkiintoista olisi kokeilla joskus korallikannukan kuoren kuivaamista ja sillä värjäämistä, sillä kuorihan on kauniin punainen...
