Lissun neuleita värjätyillä langoilla

Lissun langat

Saapa nähdä saanko tänä syksynä itse värjättyä mitään, sillä kansalaisopiston värjäyskurssit ovat tämän syksyn tauolla. Ja omia värjättyjä lankoja pitäisi saada neulottua ja kudottua vähemmäksi :)  Onneksi kaverit ja entiset kurssilaiset käyvät esittelemässä minulle lankojaan ja voin päivittää edes niitä tänne blogiin. Nämä ihanuudet on  Lissun värjäyksiä =)

Viime syksynä saimme samoilla punaisilla samettikukankukilla tumman ruskeaa ja upean vihreää lankaa Lissun kanssa ja nyt Lissu sai keltaista? Kukatkin kasvaneet samoissa mullissa tänäkin kesänä, kumma juttu? Olisi luullut aurinkoa riittäneen kukille...

Esipuretetun langan toinen pää ui veriseitikki liemessä ja toinen lupiiniliemessä, suloinen ja hempeä "vauvalanka". Veriseitikkiliemessä myös tuo toinen lanka kokonaan.

Ylin lanka lupiinin siniset kukat ja alemmassa 1. ja 2. värjäys lupiinin varret.

Ylin lanka tarhakäenkaalella värjätty ja alimmat herkkulangat ovat lasipurkkivärjäyksestä, jossa esipuretettu lanka ja liemi + tarhakäenkaalen rääppeet kerroksittain lasipurkkiin ja viikoksi värjäytymään aurinkoon.

Indigolla ja morsingolla värjätyt langat neuleessa ja huovassa

Tähän aikaan vuodesta ei vielä värjäyssaralla ole päivitettävää ja saa nähdä miten kesemmällä... Mieleni tekee kyllä kokeilla viimeisimmän Taito-lehden ideaa värjätä esipuretettua lankaa tuoreilla lupiinin kukilla, mutta saa nähdä. .. laatikot kun jo pursuaa värjättyjä lankoja...eikä makeimpia millään raaski vielä käyttää...

Olipa langat tiukilla, etukappaleen alaosaan meni 90 g indigolla värjättyä Pirtin kehräämön silkkivillaa, takakappaleen alaosaan 110 g ja molemmat vyyhdit olivat aavistuksen erivärisiä, että nyt on neuleessa neljää värjäyserää!!! Sen huomaa hyvin sivusaumasta...mutta kun värjää 100g kerralla, koska ei omista isoa pataa... ja kun indigovärjäys on vielä kastovärjäystä niin on lähes mahdotonta saada täsmälleen samanvärisiä vyyhtejä, vaikka pitäisi tarkalleen yhtä kauan väriliemessä. Eli asia on vain hyväksyttävä, kun sille ei voi mitään. Keskisinisestä jäi vain 30 cm pätkä, kun purin ja jaoin ja purin, että saan etu- ja takakappaleen alaosat tehtyä. Yläosan kaarrokepalmikkolangat on värjätty itse kasvatetuista morsingoista ja siitä jopa jäikin pieni kerä. -  ja sitten kun etsin muuhun tarkoitukseen lankoja niin löysin vielä yhden 100g keskisinistä silkkivillaa!!!! Pahus! Neuleen mallin olin poiminut Suuresta Käsityökerho- lehdestä 11-12/2013

Tämän huovan kudoin jo vuosi sitten, mutta nyt sain vihdoin sen viimeisteltyä ja punottua palmikot hapsuihin. Töihin olin suunnitellut ihan tarkoituksella sinisen huopaloimen, että jatkovärjäyskurssilla olleet saisivat sinisiä lankojaan kudottua=)

Tässä vielä yksi projekti värjätyille jämälangoille!

Kolme erilaista neliötä 10 cm x10 cm, yhdistin 4 neliön paloiksi ja virkkasin ympäri tumman harmaalla, sitten taas yhdistämistä. Näyttää kivalta ja voi olla, että kasaan noista villatakin alaosan ja mietin sitten neulonko vai virkkaanko hihat ja yläosan...

Samettijalkalanka sormikkaissa

Taas sain neuloa uudet hanskat vanhimmalle pojalle...tuntuu hukkaavan aina yhdet talvessa... Hauskasti raidoittaa tuo samettijalalla kirjavaksi värjätty vyyhti sormia! Miten ihmeessä raidoista tulee lähes identtiset, vaikka kerästä neuloo ensin toiset sormet ja sitten toisen hanskan ja siihen sitten sormet???


 

Niin ja tässä hanskoihin sointuvat sukat tumman harmaan ja mustan seiskaveikan lisäksi krapilla ja sinipuulla värjättyä seiskaveikkaa. Samaa krapilla värjättyä terrakottaa kuin hanskoissakin. Alakuvan sukissa keltainen on suomenröyhytatarilla värjättyä keltaista, muut värit Novitan 7-veikkaa. Keltainen on hieman vaikea väri yhdistää poikien sukkiin, mutta näin siitä tuli ihan mukiinmenevä ja nuorempi poika ainakin tykkäsi sukista.

Syksyn viimeiset värjäykset

Samettijalka värjäys toi maaston vihreitä sävyjä Lauri sukkalankaan. Vyyhdin toisen
pään käytin kuparisulfaatti - , toisen ratasulfaattijälkivärjäyksessä ja vyyhden keskiosassa on samettijalan perusväri.(alunaa 10%, viinikiveä 5%)  Rautasulfaatti ei tehonnut, joten kun myöhemmin tein värjäyksen pikkusamettiruusun kuivatuilla kukilla ja punasipulin kuorilla upotin vyyhdin pään uudelleen väriin ja siitä sain  tuon tumman vihreän pään vyyhtiin. Lauri sukkalanka on tosi pehmeä, joten aloitin siitä syksyn neulomiskauden ja neuloin pojalle peruslapaset.

Männynsuomuorakkailla tein kaksoisvärjäyskokeilun A-K. Tetrin sienivärjäyskirjan ohjeella. Osa orakkaista oli aikaisemmin syksyllä löydettyjä ja pakastettuja, osan löysin ensilumen sulettua ja ne oli jo mukavasti vanhentuneita. Ensimmäiset kaksi vyyhtiä ovat ensimmäisestä liemestä, johon olin lisännyt ammoniakkia. Lankoina 7-veljestä ja wool, näistä wool on vihertävä ja molempien lankojen pinnassa on hieman sinistä. 7-veljeksessä oli pasmalankana karstavillalankaa ja siitä tuli  siniharmaa, eikä langassa ole lainkaan ruskeaa sävyä? Voisikohan männynsuomuorakkaan väri imeytyä paremmin käsittelemättömämpään lankaan kuin näihin Novitan lankoihin? Saman huomion teimme kurssilaisten kanssa.  Toinen ammoniakilla terästetty värjäys tuotti tuon vaaleavihertävän langan ja kun muutin värjäsliemen ph:n etikalla happamaksi niin silloin sain tuon punertavan maitokahvinvärisen langan. Lanka on 7-veljestä (lv)

Yllättävää, että emäksiksessä liemessä oli enää hieman väriä, mutta happamasta liemestä tuli taas noin tumma lanka. Sienen palaset olivat kokoajan värjäyksessä mukana ja lilluivat siellä lähes viikon, ennenkuin sain tehtyä tuon happaman värjäyksen.  Sieniä oli n 7 l pilkottuina 10 l kattilassa.

Tässä on värjätty lankoja punaisen pikkusamettikukan kuivatuilla kukilla (n. 2 l) ja kaupan hedelmäpussillisella punasipulinkuoria. Tiesin pikkusamettikukan antavan hyvän vihreän värin lankoihin, samoin kuin punasipulin kuorienkin, joten siksi keittelin näistä yhdessä väriliemen. Ensimmäisessä värjäyksessä oli 100 g Virtainvillan karstalankaa ja 50 g Woolia. Yllätys!!! Wool on ihanan tumman ruskea langoissa  purettena 10% alunaa ja 5% viinikiveä. 2. värjäys 100g Virtain villaa ja 100 g Woolia, luonnossa paljon parempi vihreä molemmissa langoissa kuin kuvissa! 3. värjäys 100g Woolia ja vahva lehmuksen vihreä. Jälkipuretuksia ei tarvinnut, sillä vihreää tuli ihan peruspuretuksessa =)

Morsinkovärjäys ennen ensilunta

Onneksi ennen ensilumia ja kunnon pakkasia ehdin vielä kerätä kasvattamani morsingon lehdet, huuhdella ja tehdä niistä värjäyksen Riihelän Leenan ohjetta seuraten: http://riihivilla.blogspot.fi/p/morsinko.html   Ensimmäisessä kuvassa morsingot on huuhdeltu ja laitettu kiehuvaan veteen. Toisessa liemi on jo hapetettu ja lisätty natriumditioniitti, pelkistämään  indigo leukomuotoon eli vesiliukoiseksi. Lanka on liemessä keltaista, mutta kun vyyhdin nostaa kattilasta niin se reagoi happeen ja muuttuu siniseksi =)  Morsinkoja oli 1. 200 kg

Olin hankkinut lisää Pirtin Kehräämön silkkivillaa, jota viimevuonna värjäsin jo 300 g indigovärjäyksissä, nyt halusin käyttää omat morsinkoni ja värjätä niillä 200 g, että saisin jo jotain kunnolla tehtyäkin. Laitoin siksi ensimmäiseksi 15 min. 100 g silkkivillaa morsinkoliemeen ja seuraavaksi vielä 100g. Lankoja käytin liemessä kaksi kertaa, en tiedä kannattiko, mutta halusin parhaimman osan väreistä imeytyvän näihin lankoihin.  Lopuksi laitoin  valkoista 7- veljestä 100 g, sitten saman verran luonnon valkoista ja viimeiset vaaleimmat langat ovat 100g Novitan Woolia.  Tuo pieni pätkä noiden vaaleiden lankojen päällä on Woolia ensimmäisestä kastosta. Eli oikein mukavan siniset langat sain omista morsingoistani =) 

Tosin kun vertasin viimevuotisiin indigovärjäyksiin niin aika vaaleiksi silti jäi nuo omat langat. Tietysti olisin saanut tummempia värejä, jos olisin alottanut 50 g, mutta halusin nyt tallentaa morsinkovärjäykseni tuohon silkkivillaan, josta suunnittelen  tekeväni hihattoman tunikan itselleni.

Syksyn kasvivärjäyskurssin satoa

Viikonloppu meni ahkeran värjäyksen merkeissä ja kurssilaiset kokeilivat varsin monipuolisesti erilaisia kasveja jopa kasvihuoneesta kerättyjen tomaattien varsia...

Yläkuvassa on Kaijan langat. Kaijalla oli monenväristä merinolampaan villalankoja ja varsinkin nuo tummanharmaat näyttivät väripadassa siltä, ettei niihin tule lainkaan väriä, mutta kuivuessaan väri paljastui. Ylärivissä on 1. krapin kylmävärjäys ja 2. kuuma värjäys < 70 astetta ja viimeinen 3. värjäys samoilla krapin juurilla > 80 asteessa!  Tuo tumman ruskea on tumman harmaassa langassa. Seuraavat langat ovat kielon kuihtuneilla lehdillä. Alarivissa 3 eriväristä pohjalankaa porkkanan naatit, kuparisulfaatti puretuksessa ja keltaiseen vivahtavat punasipulin kuorissa.

Aunen värjäykset: Vasemmalta krappilankoja, 3 keltaista kultapiiskuvyyhtejä, sitten samettiruusun jälkivärjäys, tummemmat vihreat harmaaseen lankaan värjätty tarhakäenkaalia, jota pakkanen oli nipistänyt . Pakkanen vaikutti tarhakäenkaaliin niin, että sinistä väriä ei tullut ja alakuvassa valkoiseen alpakkalankaan Arja sai hienostuneen mintunvihreän sävyn.  Vihreiden lankojen vieressä lupiinivärjäys, oranssi lanka on raparperi + keltasipulinkuorien jälkiväri. Tuo lämmin keltainen on raparperin ruskeilla siemenillä värjättyä lankaa. Ruskehtava lanka on tomaatinvarret + rautasulfaatti, sitten raparperin lehdet ja varret + rautasulfaatti ja viimeinen beigelanka on nokkosta. Aunella oli lankana Novitan 7- veljestä.

Arjan värjäykset: En nyt millään muista, mikä on tuo sinapinruskea lanka vasemmalla on, mutta olisikohan pikkukukkaisen samettiruusun 2. värjäys, tuo jännä mintunvihreä on kuitenkin alpakkalankaa ja tarhakäenkaalta, seuraavat ruskeat langat on villiviinin punaisia lehtiä, sitten harmaampi on raudalla höystetty vihreä tee, kellertävävät langat on lehtipuiden ruskalehtiä ja vaaleammat mäkimeiramia ja lipstikkaa. Tuo upea oranssi lanka on keltasipulinkuoria ja sitten keltaiset langat kanervan 1. ja 2. värjäys. Lupiinilangat on omenan vihreitä ja lopuksi krappivärjäykset. Arja oli kesällä ostanut langat Laukaan Keskiaikamarkkinoilta ja ne oli tästä lähialueelta aitoja suomenlampaan villalankoja.Värjäyksessä langat ottivat tosi hyvin väriä ja kerta kaikkiaan upeat värit! Arjalla onkin suunnitelmissa kutoa itse värjätyistä langoista shaaleja talven aikana.

Inkan värjäykset: Vasemmalta pietaryrtin varret 1. ja 2. värjäys, sitten pietaryrin kukat 1. ja 2. värjäys.Tuo vihreä tuli pikkusamettikukan kukilla ja oranssimpi auringonkukan siemenkodilla + 2.sipulinkuoriliemeen jätettiin lanka jäähtymään. Beigenvihreät kuihtuneilla maitohorsmilla ja punaiset krappivärjäyksistä.

Tarja ja Liisa olivat olleet jo aikaisemminkin kursseilla ja heillä oli projektina morsinkovärjäys eli itsekasvatetuista morsingoista sinistä. Käytimme taas Riihivillan Leenan hyväksi havaittua reseptiä ja taas toimi =) Vaikka Tarja ja Liisa teki samalla ohjeella niin silti he saivat erinsävyistä sinistä lankaa. Tässä tuli todistettua, että morsingon kasvupaikkallakin on väliä samoin langoilla. Tarjan langat olivat pehmeämmän sinisiä, kun taas Liisan langat kirkkaampia. Toisella lankana Maija- ja toisella Nalle-lanka

Tarja ja Liisa kastoi minun lv. seiskaveikat 50g omiin liemiinsä
 ja tässä huomaa hyvin sävyeron, vaikka toinen onkin 
aikaisemmasta kastosta.

Sunnuntain projektina oli Sirpalla ja Tarjalla männynsuomuorakas värjäys ammoniakin avulla. Tytöt seurasivat Anna-Karoliina Tetrin Sienivärjäyskirjan kaksoisvärjäystekniikan ohjetta emäksisessä liemessä värjäyksestä, hapanta ei ehditty kokeilemaan, mutta yllätys oli aikamoinen kun Tarja sai samasta padasta Maija-langasta kauniin tumman ruskean langan ja Sirpa karstalangasta upean yönsisnisen???  Ilmeisesti Maija-langan käsittelyt vaikuttivat siihen, ettei sininen väri päässyt orakasliemestä imeytymään, kun karstalankaan ne imeytyivät todella hyvin. Kuka olisi ikinä arvannut, että näin käy?