Liisan langat

Liisa ja Anneli  viettivät toisenkin värjäysviikonlopun -ihan itekseen.  Naiset innostuivat värjäämään lankoja kahdessa väripadassa yhtäaikaa: esim. veriseitikki ja lupiini, tarhakäenkaali ja veriseitikin jälkiväri. Lisäksi muovipussieissa erilaisia rääpekokeiluita. Ihanan värisiä lankoja! Kateeksi kävi, kun Liisa toi aarteensa nähtäväksi. Tarhakäenkaalesta tuli kuin tulikin hieno siniharmaa väri, silloin kun kasvia on riittävästi.

Muovipussivärjäys rääppeillä

Kurssin lopuksi sujimme värjäyksessä jääneitä rääppeitä pussiin esipuretetun langan kanssa ja pidimme niitä lämpöisessä paikassa muutamasta päivästä viikkoon. Minun langasta tuli haalea lila, jossa siellä täällä kelertävää ja hieman vihertävää sävyä: lisäksi minun langassa oli vielä krapin palasista, joista punertavia pilkkuja siellä täällä. Tarja sai uskomattoman kauniin sinikirjavan langan, lähes samoilla rääppeillä - en tiedä mitä taikoja käytti! Rääpeinä käytettiin: sipulia, krassi-peltosauniota ja aroniaa!

Viikonloppu ahkeraa värjäystä!

Tässä osa langoista kuivumassa, sää ei suosinut kuvausta, sillä koko päivän oli ulkona hämärää ja sateista. Mutta uskomaton määrä saatiin lankoja värjättyä ja kokeiltua eri kasveja ja jopa sieniäkin. Kokeilimme pietaryrttiä, lupiinia, raparperia, tarhakäenkaalta, siankärsämöä, sireenin- , luumun ja lepän lehtiä, puna-apilaa, peltosauniota, suopursua, sipulinkuoria, leskenlehden lehtiä, krassia, marja-aroniaa, kielon kuihtuneita lehtiä, punaista tammenlehtisalaattia, - olikohan siinä kaikki? Tietysti myös krapin kylmävärjäystä ja jälkivärjäystä krapilla perinteisesti, näin saimme myös punaisia lankoja! Lisäksi teimme muutamia värikoktaileja.  Kurssin lopuksi kokosimme vielä muovipussiin kasvien rääppeistä kylmävärjäyksen esipuretetulle langalle ja katsomme sitten muutaman päivän päästä, millaisia värejä rääpeet ovat antaneet lankaan.  Mukavaa oli ja ihania lankoja saimme roppakaupalle syksyn tuleviin neuleisiin ja kudonnaisiin. Suorastaan sormia syyhyttää päästä neulomaan!

 

Kielon kuihtuneista lehdistä tuli kauniin ruskeita sävyjä, osa langoista oli  Novitan Woolia ja 7 veljestä, osa jotain muuta.  - Kaikki langat samassa värjäysliemessä. 

Marja-aroniasta saimme herkullista liilaa tässäkin  värjäyksessä oli pohjaväriltään erivärisiä ja laatuisia lankoja. Luumunpunainen tuli pohjaväriltään vaaleanpunaiseen Wooliin.

Liisa värjäsi sinertävän harmaata lankaa tarhakäenkaalesta. Tarja oli löytänyt mustajalkaisen sienen, jota emme tunnistaneet. Värjäyksessä saimme siitä kaunista beigä ja koska värjäyksessä oli myös harmaita lankoja niin  Tarja sai mukavat raitalangat.

Tässä vielä 7 veljestä harmaata ja valkoista lankaa krappin kylmävärjäyksestä ja suopursua kuparisulfiitti puretuksella 

- hieno maastonvihreä lanka.

ihanat punaoranssit langat!

Viikko sitten perjantaina oli ensimmäinen värjäysilta ja silloin puretimme osan langoista kylmävärjäykseen. Olin laittanut edellisenä iltana krapinjuuret likoamaan ja aikomuksena oli laittaa esipuretetut langat viikoksi krappiliemeen kotitalousneuvonnan pannuhuoneeseen. Siellä ne tekeytyivät viikon ja päivittäin  kävimme lientä hämmentämässä. Oikean puoleinen punaisempi lanka on krapin kylmävärjäyksestä ja vasemman puoleinen värjättiin perinteisesti pitämällä krappiliemen lämpötila siinä 70 asteessa!

Värjäyskokeiluja ruosteorakkailla ja krapilla

Värjäyskokeiluja ruosteorakkailla ja krapilla

Viime viikolla osuin metsäretkellä ruosteorakkaisiin (-luultavasti), lisäksi löysin jotain seitikkejä, taula-ja pökkelökääpiä, mutta ne jäi odottamaan tuonnemaksi. Metsäretkistä on tullut työläitä, koska samalla etsin syötäviä sieniä ja värjäysmateriaalia! Näitä orakkaita oli lähes 600g, pilkoin ja liotin niitä pari päivää, keitin lähes mustaksi liemeksi. Alunan ja viinikiven kanssa 100g lankaa  värjäytyi harmaan ruskeaksi. Kaunis sävy, sillä väri on viileä, ei niinkään lämmin ruskea, mitä kasveista tahtoo tulla.

Värjäykset vasemmalta: krappi, krappi, ruosteorakas, jälkiväri: krappi+punasipuli

Samalla tein krapilla kokeiluja. Liotin 100g krappia neljä päivää lattialämmitetyssä kylppärissä. Aamulla heitin Wool-vyyhdin liemeen ja se ehti imeä mukavsti punaista väriä, ennen  kuin illasta lisäsin Kauhavan Kangas-Aitan karstalankavyyhdit ja lämmitin värjäyksliemen sinne 70-75 asteeseen. Unohdin kokonaan keittää krappeja, joten aloitin värjäyksen suoraan liotuksesta. Woolista tuli kaunis punainen ja karstalangasta kirkas oranssi. Oranssi on hieman vaikea hyödyntää muiden kasvivärjättyjen lankojen kanssa, sillä se on niin kirkas. Krapin jälkivärjäyksessa keitin liemen ja kun huomasin värjäyksestä tulevan edelleen kirkasta oranssia lisäsin mukaan punasipulin kuoria 200 g. Nyt sain langasta kullanruskeaa. Muutenkin nostin värjäyslämötilan korkeammaksi, koska halusin ruskeampia sävyjä krapistakin. Kirjojen mukaan alemmat lämpötilat tuovat punaiset värisävyt ja korkeammat ruskeat esille. Krappia minulla on lähes kilon verran ja seuraavaksi ajattelinkin kokeilla Riihelän Leenan ohjetta kylmävärjäyksestä.

Perustin uuden blogin, josta voi seurata kuinka kasvivärjäysprojekti edistyy. Nämä kuvat on minun värjäyskokeiluista, mutta tarkoitus on tuoda tänne myös kasvivärjäyskurssin värjäykset.

Terkuin Tuija

Viikonlopun värjäyksiä

maanantaina 23. elokuuta 2010

Viikonlopun värjäyksiä

Tältä näyttää värisoppa, josta toivon kuparinruskeaa lankaa! Löysin vielä Pietaryrttejä ja leikkasin kukat ja n. 20 cm vartta, lisäsin muutamat sipulin kuoret, pari kourallista kuihtuneita samettikukkia ja tiikerikaunosilmää ja viisi kultapalloa. Liotin yön ja keittelin lientä toista tuntia. Liemi olin lupaavan värinen!

Jes! Onnistuin Woolissa, mutta samassa liemessä ollut Pirtin kehräämön lanka jäi haalean ruskeaksi, joten laiton liemeen rautavihtrilliä ja langasta tuli  viileä beige. Pasmalankana olleesta Novitan Nallesta taas tuli tumman ruskea!




Tässä vielä viime viikonlopun ja maanatain värjäykset yhdessä.  Aika monta mukavaa vyyhtiä sain aikaiseksi. Kuvassa vasemmalla olevat langat ovat Lupiinilla värjättyjä. Lankana käytin taas Woolia ja toisena kokeeksi Kauhavan Kangasaitan kasvivärjäykseen tarkoitettua karstalankaa ja  kappas vain! Kangasaitan lanka on lähes saman värinen kuin Wool!! 

Vasemmalta: Lupiini; Kanadanpiisku; Sananjalka +piiskun jälkivärjäys; Pietaryrtti, sipuli, jne; sama Pirtin kehräämön karstalangassa + rautavihtrilli;  Sanjalka ja lopuksi Kanadanpiisku +Sananjalan jälkivärjäys

Viikonloppuna värjäsin Sananjaloilla ja Kanadanpiiskulla, lankana käytin taas Woolia ja kokeeksi 2-säikeistä Pirtin kehräämön karstalankaa. Langat ovat olleet samoissa värjäysliemissä! Tosin Woolin heitin jälkivärjäyksen kanadanpiiskuliemeen jähtymään, missä se sai sinapinkeltaisen sävyn. Samoin tein Pirtin kehräämön langalle, joka oli ollut piiskuliemessä, vaihdoin sen jälkivärjäykseen sananjalkaliemeen ja lisäsin hieman puretteeksi kuparivihtrilliä. Näin sain heleän omenanvihreän. Pirtin kehräämön karstalangoista tulee samalla tavalla kuin Tekstiiliteollisuuden huopalangasta vaaleampia ja hempeämpiä sävyjä, kauniita, mutta ei kovin voimakkaita. Kun taas merinovillainen Wool imee itseensä vahvat värit.

Viime viikolla värjäsin koiranputkella ja pelto-ohdakkeella. Koiranputkella tuli jälleen heleän keltaista, mutta sen kaltaista väriä oli jo riittävästi ennestään, joten lisäsin rautavihtrilliä. Näin sain tumman harmaanvihreää Woolista ja yli 20 vuotta laatikossa lojuneesta vaalenapunaisesta Pirkka-langasta luumun värisen ja harmaasta Pirkasta tummemmempaa. Pelto-ohdakkeesta tuli Woolista maitokahvin väristä ja rautavihtrilliä lisäämällä lehmuksen vihreää Tekstiiliteollisuuden huopalangasta, vaaleanpunaisesta Pirkka-langasta lähes saman väristä kuin koiranputkellakin vain hieman ruskehtavampi. Pelto-ohdakkeisiin heitin kiehuvan veden edellisenä iltana ja liotin niitä yön. Olisin saanut varmaan langoista tummemman ruskeaa, jos en olisi ollut liian ahne ja laittanut liikaa lankoja samaan liemeen. Pelto-ohdaketta kannattaa kokeilla, sillä sitä kasvaa joka puolella runsaasti ja väri on ihan hyvä ruskea. Kokeilemisen arvoista olisi myös yhdistää värjäysliemeen pelto-ohdaketta ja sipulinkuoria niin voisi saada punaruskeaa lankaa ainakin Woolista.

Osa paprikapensaan paprikoista on saaneet kauniin oranssin värinsä ja pääsemme maistamaan niitä, vielä ei olla raaskittu, kun ne näyttää niin herkullisilta pensaassakin.

torstaina 12. elokuuta 2010

Lisää värjäyksiä

Pietaryrtinkukilla värjättyjä lankoja, samassa liemessä Woolia ja Tekstiiliteollisuuden huopalankaa. Wool on jälleen kerran tummempi ja huopalanka aivan kananpojan keltaista. Harmi, että pietaryrttin kukinta on jo melkein ohi, ei oikein ehdi kokeilemaan lisää. Huopalangasta voisi saada limenvihreää, jos lisäisi kuparisulfiittia väriliemeen, kun taas Woolista tulisi varsin voimakas vihreä. Tiedän toki, että  ympäristölle haitallisia aineita, kuten kuparisulfiittia pitäisi välttää, varsinkin kun olen nyt syventynyt blogikirjoitteluun, mutta tuntuisi varsin työläältä saada kunnon vihreitä sävyjä lankoihin syksyyn valmistuvista kasveista, muuten, - luulisin. Tarkoitus on kyllä tilata indikoa yms.

Tein lisää kokeiluja saksankurjenmiekan lehdillä, koska olin leikannut perenapenkissä lakoon menneen ison pensaan matalaksi joten materiaalia riitti. Kurjenmiekat keitetiin pari tuntia ja jätettiin liemeen seuraavaan päivään.Liemi oli kauniin punaruskea ei samean vihreä kuin ensimmäisellä  kerrella, koska silloin hoppuilin ja jähdyttelin liemen vedellä värjäykseen. Perusväri alunalla ja viinikivellä puretettuna on lämmin beige, huopalangassa ja alpakkan villalangassa hieman haaleampi, pasmalankana oli valkoista Ilves-lankaa ja siitä tuli kaunis pyökinruskea, eli luultavasti myös Wool olisi ollut lähellä pyökinruskeaa väriä. Kuparisulfiittipuretuksella sain huopalangasta lehmuksen vihreän ja nuo kaksi tumman vihreää olivat aikaisemmasta värjäyksestä, sekä viimeiset pietaryrtinkukilla värjätyt vyydit uudelleen.

tiistaina 10. elokuuta 2010

Värjäyksiä

Parin viikon ajan olen keräillyt kasveja värjäyksiä varten, koska suunnittelin pitäväni kasvivärjäyskurssin syyskuussa. Viimeksi olen värjännyt kasveilla opiskeluaikoinani, joten ehkäpä on syytä vähän treenata taitoa, ennenkuin opetan asiaa muille. Muutaman kirjan opastuksella olen sitten kerännyt kaikenlaista. Värjäys blogeistakin löytyy houkuttelevia kuvia ja kokemuksia.

Terassilla on värjäyskattilat porisseet, onneksi on terassi, sillä esim. kannusruohon ja saksankurjenmiekan keittäminen ei ollut mitään sulotuoksuista puuhaa. Voin vain kuvitella millainen löyhkä voi joistakin seitikeistä ja muista sienistä lähtea, kunhan pääsen sinne saakka värjäyskokeiluissa. No sienistä ei ainakaan vielä ole pelkoa, koska niitä voi olla vaikea löytää tänä syksynä.

Tässä on näyte saksankurjenmiekalla värjätyistä langoista,kun värjäysliemeen on lisätty kuparisulfiittia ja hieman rautavihtrilliä. 1.200kg saksankurjenmiekkaa ja  80g  Pirkka-lankaa ja Woolia 50g! Molemmat langat yhtäaikaa samassa liemessä, mutta Wooliin väristä tulee reippaasti tummempi.

Tässäpä näitä, ylhäällä vihertävän keltainen on mäkimeiramin kukilla, beige alapuolella on kannusruoholla, vaikka langasta olisi pitänyt tulla keltaista. Alimpana vasemmalla on viinisuolaheinällä värjätty, vaikka värjäysliemi oli upean punainen niin langasta tuli asfaltinharmaa aluna puretuksella. Vieressä toinen vihertävän harmaa ja vaalea beige ovat Tarha-alpista! Vihertävän harmaaseen on lisätty rautavihtrilli, mutta vaalea beige on kyllä mitättömän värinen niinkin näyttävästä kukasta! Niiden yläpuolella on ne saksankurjenmiekalla värjätyt ja keskellä tammenlehdillä värjätty  vihertävä Pirkka- lanka.