Vielä syksyn viimeiset värjäykset: veriseitikki, pikkuauringonkukka, paatsamankuori ja sinipuu

Suunnitelmissa on omat villapaitalangat, joten tilasin Virtain Villasta 3-säikeistä karstalankaa, joinka yksi säije on harmaa. Malli on vielä etsinnässä, mutta kaivoin pakastimesta kaikki loput veriseitikit 400 g ja 200 g lankaa. Langat jäi lähes kahdeksi päiväksi värjäysliemeen, kun en ehtinyt niitä pesemään,  punainen väri oli imeytynyt lankoihin hyvin ja liemi oli lähes kirkasta. En edes yrittänyt jälkivärjäyksiä. Vihreä lanka on värjätty pikkuauringonkukalla ja samalla reseptillä kuin aikaisemminkin. Kolmas lanka on paatsamankuorella 200 g ja 100g Virtain Villaa. Paatsaman kuori oli tilattu Riihivillasta jo viime syksynä, joten olihan se aikakin laittaa väripataan.

Paatsaman kuorella värjäys tuotti yllätyksen 200 g kuorta värjäsi 765  g lankaa!!! Ensin 100 g 3-Virtain Villaa,  2. värjäys: 100 g Kauhavan 2-säik. karstalankaa, 3. värjäys: 100 g Kauhavan 2-säik.karstalankaa, nyt lämpötila oli lähempänä 90 astetta, kun jostain olin lukenut, että puunkuorilla se tuottaa pysyvämpiä värejä, -tiedä häntä. Lankaan tuli kuumemmassa aavistuksen ruskeampi sävy. Jäähtyvään värjäysveteen päätin heittää vielä 100 g purettamattonta karstalankaa, koska paatsama sisältää tanniinia.  Tästä vyyhdestä tuli sitruunan keltainen (lanka alakuvassa).  4. värjäys:  200 g Kauhavan karstalankaa, toiseen vyyhtiin yritin rautapuretuksella vihreää väriä jälkivärjäyksessä - ei tehoa! Siispä kaikki neljä värjäyskertaa tuotti  500 g lähes samaa sinapinkeltaista väriä =0 Jos olisin tuon arvannut olisin voinut laittaa kaikki vyyhdit samalla kerralla! En siivilöinyt kuoria pois vaan annoin niiden liota  lankojenkin kanssa, kuoren roskat lähti ravistelemalla langoista aika helposti! Vasta 5. värjäyksessä huomasin värjäysliemen olevan sen verran vaalennut, että päätin laittaa värjäykseen paremmin värjäytyvää Novitan 7-veljestä 165 g, valkoista ja harmaata ja vielä riitti väriä näihinkin. En ole tosin keksinyt, mitä tekisin 400 g sinapinkeltaista karstalankaa.

100 g sinipuuta oli myös todella riittoisaa. Ensimmäisessä värjäyksessä olin blogeja lukemalla aavistellut värin riittoisuutta joten uskalsin laittaa 400 g lankaa värjäytymään, 100 g valkoista ja harmaata 7-veljestä värjäytyi lähes mustaksi, 100 g Virtain Villa tumman violetiksi ja 200 g Kauhavan Kangasaitan 2- säik. karstalanka jäi vaalemmaksi kuin Virtain Villa.

2.värjäys toi vaaleampia sävyjä, mutta aluksi näytti ettei väriä tule kunnolla, joten heitin sinipuulastut myös värjäykseen! Voi tyhmyyksien tyhmyys! Sinipuu on älyttömän tikkuista, eikä sitä tahtonut saada lainkaan langoista pois, loput täytyy nyppiä, kun langat keritään :( Tähän värjäykseen laitoin 200 g Virtain Villaa, 100 g Kauhavan Kangasaitan karstalankaa,  230 g luonnon valkoista ja puhtaan valkoista 7-veljestä.

Vielä 3. värjäys: 150 g valkoista ja 100 g harmaata 7-veljestä, näihin tuli vielä hienosti väriä!

Yhteensä 100 g sinipuuta värjäsin siis 1180 g lankaa  eli yli kilon!  Sinipuu ei kuulemma ole kovin pysyvä väri, mutta ajattelin silti uskaltaa käyttää lankoja villapaidassa!

Auringonkukkaa ja samettiruusucoktail krapin jälkivärjäyksessä

Syksy on vienyt auringonkukat, joten Terhin ideaa noudattamalla laitoin ne  väripataan. Keittelin täyden 10 l kattilallisien auringonkukan lehtiä, kuihtuneita kukkia ja siemenkotia. Auringonkukan lajike oli Teddy bear, sillä kuistilla odottaa uusi liemi toisesta lajikkeesta ja onkin hauska verrata saako samalla reseptillä saman kaltaisen värin. Alunaa ja kuparisulfaattia oli 10% langan määrästä ja rautasulfaattia 2% (lankana Kauhavan Kangasaitan karstalanka 200 g ja harmaa Isoveli 35 g) Lämmin keltaoranssi on krapin 3. värjäysliemi höystettynä samettiruusun varsilla ja kuihtuneilla kukilla, joita oli myös aivan täysi kattilallinen! Puretteena pelkkä aluna. Väri on tosi hyvä keltainen ja sopii loistavasti tuohon vihreään, mutta olisi pitänyt älytä käyttää samaa lankaa, sillä keltainen on nyt ohuempaa karstalankaa ja pohjaväriltään vaaleankeltaista Woolia tuo pieni vyyhti.

 

Tässä keväällä tekemäni betonikana vartiopaikallaan, 

ehkä ensikesänä

kanani on saanut mosaiikkihöyhenet ylleen!

Morsingolla ja veriseitikillä värjätyt langat

Keräsin perjantaina  (16.9.) siemenistä kasvattamani morsingon ruusukkeet, joita etanat  olivat reijittäneet  (yht.780g) ja  tein värjääyksen ohjeen mukaan ( R.Aittomäki, H. Collander, H.Kotiranta; Luonnosta väriäkasveihin, 2010). Pilkoin lehdet, laitoin ämpärin täyteen kuumaa vettä  ja kannen kiinni 40 min. Poistin lehdet, lisäsin kidesoodan ja vatkasin, että vaahto muuttuu vaalean vihreäksi. Kun liemen lämpötila oli   55  astetta lisäsin natriumditioniitin  14  g käyttämällä hengityssuojaimia ja kumihanskoja.  Lientä seisotettiin nyt 40 min, sitten  kasteltu lanka liemeen ja annetaan olla 30 min, nostetaan ja leyhytellään ilmassa. Vaalena vihreä lanka alkaa sinistyä, sitten liemessä 10 min ja taas leyhytellään, sitten 4 min  ja vielä 10 min.  Asetetaan lanka varjoon kuivumaan ja pestään seuraavana päivänä.

Langasta tuli varsin harmaan sininen,  käytin Kauhavan Kangasaitan 3 - säikeistä karstalankaa ja Novitan Woolia. Woolista tuli vaaleamman harmaa,vaikka yleensä Wool saa vahvemman värin, pasmalankana olleet Isoveli -langoista tuli farkunsinisiä, varsinkin harmaalla pohjalangalla. Voi olla, että syksy oli vienyt jo osan väreistä,  mutta ensimmäisiksi sinisiksi langoiksi olen  tyytyväinen. Harmi kun seuraavan kerran pääsen kokeilemaan vasta ensi kesänä, sillä käytin koko penkin kasvuston!

Punaiset langat on värjätty veriseitikeillä, sillä ollen löytänyt niitä tosi hyvin tänä syksynä, samoin kuin ihan syötäviäkin sieniä.

Moniväri värjäyksiä

Moniväri värjäyksiä

Morsingolla värjätty Wool jäi mielestäni aika valjuksi, joten kun keittelin vanhan haavan kuorista värjäyslientä laitoin toisen morsinkovyyhtini sinne uudelleen värjäytymään parin solmun kera ja sain aika mukavan näköisen vyyhdin. Nyt värjäysten tavoitteena oli saada mahdollisimman monivärisiä vyyhtejä. Joten laitoinkin esipuretetun vyyhdin yhtä aikaa kahteen kattilaan. Toisessa kattilassa oli samettiruusua, tiikerikaunosilmää ja kanadanpiiskua toisessa kattilassa oli vanhan haavan kuorta. Värjäyksen loppuvaiheessa nostin vyyhdin ylemmäs ja lisäsin kuparisulfaattia kukkien sekaan ja rautasulfaattia haavankuoriliemeen.

 

Kolme viikkoa pidin lasipurkkiin kerroksittain ladottuja alunalla puretettuja vyytejä veriseitikkien ja samettiruusujen ym. rääppeiden seassa, lisäksi halusin varmistaa että saan keltaistakin lankoihin, joten ripottelin kuivattua paatsaman kuorta lankojen päälle. Langat oli täysin upotettuna värjäysliemeen ja kansi tiiviisti kiinni. Kovin lämmintä paikkaa ei tähän vuodenaikaan enää ole, mutta aika kivaa keltaoranssia lankaa sain Kauhavan Kangasaitan karstalangasta ja Novitan Woolista. Seuraavalla kerralla laitan suoraan veriseitikkejä yms. kerroksittain purkkiin, koska tämä oli rääppeillä tehty jälkivärjäys!

 

Alimmaisena ne lasipurkissa kylmävärjätyt langat, veriseitikillä värjätty punainen ja siinä päälimmäisenä se monivärinen vyyhti. 

Auringonkukka- ja krappilankaa lapasissa

Terhi neuloi myös kirjavan auringonkukkalangan lapasiin, jonka vyyhdessä oli solmut värjäyksessä. Ihanat langat ja ihanat lapaset =)

Lisää värjäyskuvia

Maarit otti kuvia kuivumaan ripustetuista langoista. Heidi  ja Minna värjäsivät veriseitikeillä ja lisäksi olimme värjänneet krapilla perinteisesti ja kylmävärjäyksellä, joten kuivumassa oli varsin mukava kasa punasävyisiälankoja. Inkalla oli raparperia ja kokeilimme myös raparperipuretusta.

 

Tässä näitä herkkulankoja! Alakuvassa Heidin veriseitikin 1.2.ja 3.värjäys, kirjavat langat ovat krapin kylmävärjäyksestä. Viimeiseen veriseitikkien jälkivärjäykseen laitoimme kuparisulfaattia, kun ei haluttu oranssia vaan hieman ruskehtavaan taittuvaa sävyä. Saatiin tosi lämmin oranssinkeltainen.

Maaritin omat langat on tässä vasemmalta suopursu ja rautasulfaatti, kanerva ja pietaryrtti kuparisulfaatti puretuksella,  lupiini on valtikkanauhuslankojen välissä.  Lankana Novitan Wool.

Tarja kokeili monen värisiä pohjalankoja samoihin värjäysliemiin. Ainakin tässä on kirsikkapuun ruskalehtiä, kieloa, lepänkuorta  ja krappia.

Terhillä pääsi jo ensimmäiset värjätyt langat puikoille!

 

Terhi värjäsi ylärivissä kerät lupiinilla ja punasävyiset krapin kylmävärjäyssä,  alarivissä vasemmalta krysanteemin kukinnoilla pieni kerä, sitten kanervalla ja jälkipuretuksessa rautasulfaatti, kirjavassa kerässä on auringonkukan lehdet  ja kuparisulfaatti puretus. Auringonkukan lehdillä värjättyyn vyyhtiin Terhi teki solmut ja näin tuli veikeä kaksivärinen lanka.  Krappilanka pääsi jo puikoille!

 

Nämä kuvat on Terhin ottamat ja alemmat Minnan. En nimittäin löytänyt omaa  kameraa ja luulinkin sen jättäneeni kotiin kunnes löysin sen käsityölehtien alta,  mutta siinä vaiheessa kaikki olivat vieneet jo lankansa kotiin! Tosi mukavaa tämä blogin päivittäminen näinkin on! Kiitos!

Minnan ja Susannan langat

Viikonloppuna kokoonnuimme
kasvivärjäyskurssille ja lopputuloksena
oli taas IHANIA LANKOJA!
Sormet ihan syyhyää päästä
näitä neulomaan, mutta ei auta,
sillä mikään näistä ihanuuksista
ei jäänyt minulle,
vaan matkasi kurssilaisten
mukana. Minnan mustikanvarpuliemestä
tuli niin kauniita sävyjä,
että kai tässä joutuu itsekkin

vielä mustikkametsään
tänä syksynä!

Tässä taas kanervaa ja nokkosta, kanervaa  oli suhteessa vähän lankaan nähden samoin kuin nokkostakin, joten sävyistä tuli vaaleita ja lempeitä.

 

Sanaisesta tuli kaakaon värinen, joka oli
yllättävää, koska itse oli viime syksynä
saanut siitä harmahtavan vihreää
samalla reseptillä lisäämällä puretukseen kuparisulfaattia.  Ehkä syksy oli tehnyt
jo tehtävänsä, kun keruuaika oli kuukautta myöhäisempi.

Alimmassa kuvassa on nokkonen ja krapin kylmävärjäys,  tänä syksynä krappista ei saatu niin hehkuvan punaisia kuin viimeksi, koska laitoimme varmaankin liian ahneesti lankoja värjäykseen suhteessa krapin määrään. Käytännössä esipuretetut langat olivat viisi päivää krappiliemessä, mutta sopivan lämmintä paikkaa ei ollut, että olisimme saaneet liemen käymään, kun talon lämmityskin on vielä aika minimillä